Aamu oli kirkas ja kaunis. Hotellin säätiedotuksessa povattiin jopa lumisateita, mutta niistä ei ole ollut tietoakaan. Sopiva päivä kuitenkin shoppailulle ja museoille.

Ajoin ensin Towerin linnalle. Pidin kovasti tv:ssa olleesta Tudors sarjasta, joten sen vaikutuksesta Toweriin.

 Lippuluukulla taas kysyin onko heillä seniorlippua, ja heillähän oli. Moniin paikkoihin sellainen on, vaikka sitä ei näy listassa. Kaksi ja puoli puntaa on tuoretta mangoa rasiallinen lähikaupassa.

Linnassa lyöttäydyin opaskierrokselle mukaan. Yksi  36:sta Beefeatersista toimi  oppaana ja piti hyvin lennokkaan ja hauskan esityksen linnan historiasta. Valitettavasti suurin osa meni minulta ohi, mutta olin opiskellut kirjasta välttämättömän tiedon ja se auttoi kovasti ymmärtämään oppaankin juttuja. Hänkin kertoi laveasti Anna Boyleanista ja kahden prinssin salaisuudesta.

Kun Anna ja kuningas vihittiin, sai Anna  asunnon Towerista, mutta ei koskaan siellä asunut. Kun hän tuli Toweriin, hän oli vankina ja tyrmässä.

Aika paljon Englannin historia on valloittajien historiaa. Se näkyi eilen Buckinhamin palatsin kierroksella ja täälläkin. Tosin vanhoilta ajoilta on säilynyt haarniskoita ja aseita, vähempi tavallisten ihmisten jokapäiväisiä tarvikkeita.

Näin myös ne kuuluisat Towerin korpit. Taruhan kertoo, että jos korpit jättävät Towewrin linnan, Britannia luhistuu. Tulevaisuus on varmistettu leikkaamalla korppien siipiä, jotta pois lentäminen on mahdotonta. Niitä hyppeli ruohikolla, mutta oli myös suuressa häkissä, ne nähtävästi vasta operoituja.

Linnan tarkimmin vartioidussa osassa on Britannian kruununjalokivet. Siis se oikea kuningattaren kruuunu, jota hän kantaa vieläkin parlamentin avajaisissa. Samoin oli kruunajaismiekka ja omena ja kultainen viitta. Kultaisia kulhoja ja kastemaljoja ja silmät sokaistuneina sieltä palasi ulkomaailmaan.

Kaiken sen loiston keskellä miettii kuinka Suomesta aina vietiin parhaat palat ensin Ruotsin ja sitten Venäjän hyväksi. Etupäässä tietenkin nuoria miehiä luvuttomasti Ruotsin sotiin Keski-Eurooppaan, sotimaan sen ainoan oikean uskon puolesta. Puuta, tervaa ja miehiä, niitä on Suomesta aina viety.

Towerin linnan kupeessa oli pienehkö kirkko, joka kyltissä mainosti itseään Lontoon vanhimmaksi All Halows by the Tower. Siellä oli roomalaisten ajoilta holvikaari ja laattoja ja katukivetystä samalta ajalta.  Vanha vihkikirja kertoi, että meriupseeri Adams on vihitty täällä 1700 luvun lopulla, hänestä tuli sitten Amerikan Yhdysvaltojen 6. presidentti. Ihan varmaan en ymmärtänyt, oliko Adams itse paikalla, vai oliko hän valtuuttanut jonkun toimimaan puolestaan.

Kapeita portaita sai kiivetä ylös ja laskeutua alas, tämän reissun jälkeen en jaksanut enää ajaa Harrodsille, vaan oli pakko tulla kotiin lepäämään, ehkä illemmalla, tai huomenna. Tai sitten niihin  isoihin kirkkoihin..